Kokkolan kaupungin rooli Kokkotyö-säätiössä nyt ja tulevaisuudessa?

Kokkola-lehti 29.10.2014, Öt 30.10.2014

Kokkotyö-säätiön sääntöjen mukainen tarkoitus ”Säätiön toimialaan kuuluu edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työelämään sijoittumista sekä huolehtia vajaatyökykyisten ja mielenterveyskuntoutujien kuntouttavasta työtoiminnasta”. Edellä mainittua toimintaa säätiö on ansiokkaasti vuodesta 2002 alkaen toteuttanut.

Nyt on julkisuudessakin herännyt keskustelu siitä, että Kokkotyö-säätiö on perustamassa toisen toimivan yrityksen kanssa uuden yrityksen, joka sitten ostaa myynnissä olevan liiketoiminnan kolmannelta yritykseltä. Lehtitietojen mukaan yritys työllistäisi viisi ihmistä joista kolme ns. vanhana työntekijänä, ei siis säätiön valmentautujia. Säätiön johdon mukaan säätiö tuottaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja joita kunnat, kaupungit, työvoimahallinto, Kela ja vakuutusyhtiöt ostavat kilpailuttamalla palveluntarjoajia. Kuntien avustuksia ei enää myönnetä säätiölle, vaan palveluja ostetaan määrärahojen puitteissa. Tämä on hyvä uutinen ottaen huomioon, että kaupungin työntekijät (4009 henkilöä) ovat lomautettuna ja kaupungilla noudatetaan tiukkaa sopeuttamisohjelmaa. Säätiön ja kaupungin välisessä kirjallisessa, kaupunginhallituksen hyväksymässä, sopimuksessa kuntouttavan työtoiminnan ostosta Kokkotyö-säätiöltä on sovittu 300 000 euron määrärahasta, jolla palvelua ostetaan 75- 100 kokkolalaiselle.

Kaupunginvaltuutetut ovat vuosina 2009 – 2013 tukeneet toimintaa hyvässä uskossa myöntämällä Kokkotyö-säätiön toimintaan lisämäärärahaa yli valtuuston hyväksymän talousarvion yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Sama summa kuin kaupungin henkilöstön lomautuksilla on saatu säästöä tähän mennessä. Perusteluina säätiön vuosittaiselle lisärahoitukselle on ollut kuntouttavan työtoiminnan lisäostot edelliselle tilikaudelle. Valtuutetuille on lisäksi annettu ymmärtää, että Kokkotyö-säätiö kuuluu kaupunkikonserniin, millä perusteella on säätiölle viranhaltijapäätöksillä myönnetty konserniluottoa ainakin 720 000 euroa.

Kiinteistönvälittäjänä joudun noudattamaan lakeja ja hyvää kauppatapaa enkä voi ymmärtää miten voi olla mahdollista, että säätiön Yrittäjäntien 2 kaupanteon yhteydessä ei ole säätiön kaupungilta saamaa lainaa maksettu takaisin. Kaupunginhallituksen ja säätiön hallituksen päätöksissä on erikseen edellytetty, että laina maksetaan takaisin kaupungille kaupantekotilanteessa. Kaupunginlakimiehen laatiman kauppakirjan mukaan kiinteistö on myyty kiinnityksistä vapaana, mikä tarkoittaa että kaupungin verovaroja on lainattu säätiölle ilman vakuuksia 750 000 €. Oleellista on, että kaupunki on kuitannut säätiölle myöntämällään ns. lisämäärärahalla puolet säätiön em. velasta kaupungille.

Vuoden 2013 työllisyyslisämääräraha ”hyväksyttiin” takautuvasti valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä maaliskuun 2014 kaupunginvaltuuston kokouksessa, ylitys 475 000 €. Välttääkseen vastaavanlaisen päätöksenteon on allekirjoittanut syyskuussa 2014 esittänyt kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Kari Urpilaiselle ja kaupunginhallituksen jäsenille työllisyysraportin käsittelyn yhteydessä että työllisyysmäärärahan ylitys tuotaisiin asianmukaisesti valmisteltuna kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Kukaan ei kannattanut esitystä ja kaupunginhallitus ei hyväksynyt 600 000 euron lisäystä työllisyysmäärärahoihin vuodelle 2014.

Edellä esitetyn perusteella on hämmästyttävää säätiön johdon ilmoitus siitä, että Kokkotyö-säätiö ei saa kaupungilta mitään etuja, hankinnat on asianmukaisesti kilpailutettu ja että palvelut hankintaan valtuuston hyväksymän talousarvion puitteissa.

Onko kaupungin varoja käytetty hankintalain ja de-minimis säädösten mukaisesti vai onko tosiasiassa tuettu liiketoimintaa vääristäen kilpailua? Säätiön johdon mukaan säätiön toiminta on elinkeinotoimintaa ja se toimii markkinoilla samoilla ehdoilla kuin muutkin yritykset saamatta muita etuja valtioltakaan kuulumatta kaupunkikonserniin. Me valtuutetut olemme hyvässä uskossa tukeneet säätiötä ja luottaneet virkamiesvalmisteluun sekä säätiön toiminnasta vastaavien tahojen antamiin tietoihin.

Mikä on Kokkolan kaupungin rooli säätiön hallinnossa ja rahoittajana nyt sekä tulevaisuudessa? Kyseessä ei ole lakisääteisten palveluiden hankinta kuten esim. perusterveydenhuolto, päivähoito, vanhustenhuolto tai esim. 2015 alusta työvoimanpalvelukeskus. Olisikohan syytä käynnistää laajapohjainen priorisointikeskustelu tulevan vuoden talousarviokäsittelyn yhteydessä? Säätiön johdolta saadun tiedon mukaan säätiön perustajajäsenet ja myöhemmin yhteistyösopimuksella liittyneet yhteistyökumppanit edustavat aina säätiötä sen hallintoelimissä, ei emo-organisaatiotaan, ja ajavat siten säätiön etuja. Voivatko kaupungin ja säätiön intressit olla ristiriidassa keskenään ja voidaanko säätiön etu asettaa kaupungin päätöksenteossa kaupungin edun edelle?

Irma Kemppainen PS, kaupunginvaltuutettu, kansanedustajaehdokas

 

 

Kokkolan kaupungin talousjohtajan vastine Kokkola-lehdessä 5.11.2014

 

 

Vastine Jari Saarisen kirjoitukseen

 

“Kiinteistönvälittäjänä joudun noudattamaan lakeja ja hyvää kauppatapaa enkä voi ymmärtää miten voi olla mahdollista, että säätiön Yrittäjäntien 2 kaupanteon yhteydessä ei ole säätiön kaupungilta saamaa lainaa maksettu takaisin. Kaupunginhallituksen ja säätiön hallituksen päätöksissä on erikseen edellytetty, että laina maksetaan takaisin kaupungille kaupantekotilanteessa. Kaupunginlakimiehen laatiman kauppakirjan mukaan kiinteistö on myyty kiinnityksistä vapaana, mikä tarkoittaa että kaupungin verovaroja on lainattu säätiölle ilman vakuuksia 750 000 €. Oleellista on, että kaupunki on kuitannut säätiölle myöntämällään ns. lisämäärärahalla puolet säätiön em. velasta kaupungille.”

Talousjohtaja Jari Saarinen viittaa kirjoituksessaan väitteeseen, jota ei mielipidekirjoituksessa edes esitetty. Kuittia maksutapahtumasta ei ole kuitenkaan edelleenkään esitetty, ainoastaan kirjanpitotosite. Sekin Irma Kemppaisen 29.10 Kokkola-lehdessä olleen mielipidekirjoituksen jälkeen. Kuittia lainan maksutapahtumasta on usealta taholta pyydetty kahden vuoden ajan, niin edelliseltä talousjohtajalta Seija Bexarilta, kuin myös nykyiseltä Jari Saariselta, turhaan.

Marraskuussa 2012 kaupngin entinen talousjohtaja Seija Bexar lähetti sähköpostiviestin luottamushenkilöille jossa totesi, ettei Kokkotyösäätiö kykene lainaansa maksamaan, ennen kuin saa kaupngilta anomansa lisämäärärahan. Laina erääntyi syyskuussa 2012. Toisin sanoen Kokkotyösäätiö käytti kauppahinnasta saamansa rahat omiin tarkoituksiinsa, vaikka niillä oli tarkoitus maksaa lainasaatavat Kokkolan kaupungille. Kaupunki oli myös vapauttanut kiinnitykset ostajalle ennen kuin lainasaatavaa oltiin maksettu? Jossain vaiheessa laina käväisi myös perintäyhtiö Instrum Justitialla.

Tässä ei puhuta pienistä summista ja kaikki tämä on yritetty sälyttää Kokkolalaisen veronmaksajan maksettavaksi. Myös talousjohtaja Saarisen suora kytkös Kokkotyösäätiöön mietityttää, onhan hän Kokkopesun hallituksen jäsen.

7.11.2014 Sari Karlström

Lähde: Irma Kemppainen