Soitessa hallituskriisi?
Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri ry
Yleinen kokous Kokkolassa 30.11.2019
Julkilausuma
Soitessa hallituskriisi?
Soite säästää lisäämällä kuluja. Kaikki talousluvut heittävät. Ennusteet pettävät.
Soiten toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja (+7 hallituksen jäsentä) jättävät hallituksessa eriävän mielipiteen talousarviostaan. Miten Soiten eripurainen hallitus saa palautettua luottamuksensa Soiten valtuustossa?
Mihin kuntien Soiten rahat katosivat?
Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri ry on syyskokouksessaan käsitellyt Keski-Pohjanmaan sosiaali- terveyspalvelukuntayhtymä Soiten tilannetta ja haluaa esittää huolenaan ja kantanaan seuraavaa:
Soiten käynnistymisen yhteydessä 1.1.2017 on kunnille ja Peruspalvelukuntayhtymä Jytalle luvattu toiminnan integroinnin kautta palveluiden saumattomat palveluketjut ja, että muutoksia toimintaan toteutetaan vähitellen. Palvelujärjestelmän uudistus luvattiin toteuttaa Soiten tunnuslauseen ”Ihminen keskiössä” perusperiaatteen mukaisesti. Perustamissopimusta perusteltiin integroinnista saatavilla tuntuvilla kustannussäästöillä. Soiten ensimmäisenä toimintavuotena sote-palveluiden yhdistämisen myötä laskennallisesti kustannukset laskivat, kaikki näytti hyvältä. Tosin vuoden 2017 tulos selittynee osaltaan myös KiKy sopimuksella. Soite on arvioinut, että Kikyn positiivinen tulosvaikutus on noin 2 miljoonaa euroa vuonna 2017.
Toisin kuitenkin kävi. Soiten kustannukset ovat kasvaneet vuodesta 2017 yli 22 miljoonaa euroa. Soiten toiminta ei vastaa toiminnalle kuntien asettamia tavoitteita tai jäsenkuntien tahtotilaa eikä talous vastaa kuntien kantokykyä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohonneiden kustannusten vuoksi kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosentteja.
Soite tasapainottaa
Soite käynnistää kuntien vaatimuksesta vuonna 2019 talouden tasapainotusohjelman. Keinovalikoimana Soiten hallituksen käynnistämät yhteistoimintaneuvottelut, vaikutusten arvioinnin kautta ostopalveluihin saatavat säästöt tehostetussa palveluasumisessa, työn tuottavuuden nosto, toiminnan painopisteen siirto ennaltaehkäisevään ja matalan kynnyksen palveluun, avohoidon vahvistaminen, tarkoituksenmukainen asemapaikkaverkko, uudet hoitamisen portaat, teknologian hyödyntäminen, omasta toiminnasta ostopalveluun jne. Selkeää laskelmaa keinovalikoiman avulla saatavista säästöistä ei ole esitetty ja julkisuudessa esitetyt säästöjen tarvearviot vaihtelevat 6-20 miljoonan välillä!
Soiten toimintaa on laajamittaisesti kehitetty toimitiloja remontoimalla ja rakentamalla. Henkilöstö on ollut muuttojen ja ”säästöjen nimissä tehtyjen rakenteellisten kehittämistoimien kourissa”. Soiten toteutuneet investoinnit vuosina 2017-2019 ovat olleet lähes 45 miljoonaa euroa. Investoinnit on rahoitettu suoraan kuntien maisema-laskutukseen perustuvilla sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntamaksuosuuksilla. Vuosikate vuonna 2018 on ollut vajaa 6,4 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen määrän, joka vuositasolla olisi käytettävissä investointeihin tai lainan lyhennyksiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurin osa miljoonien investointikuluista on lisätty kunnilta perittäviin palvelumaksuihin.
Lainoja Soite on vuonna 2018 lyhentänyt 3,6 miljoonaa euroa ja lainaa on alle 9 miljoonaa euroa, juuri potilasvahinkovelan verran.
Soiten konkreettiset toimet säästövaatimuksiin
Soite vastaa kuntien säästökuurivaatimuksiin käynnistämällä 3800 Soiten työntekijää koskevat yt-neuvottelut ja käynnistää 157 vanhuksen tehostetun asumisen ostopalvelun hankintaprosessin, vuodeosastojen lakkauttamisen (Tunkkari) ja terveyspalveluiden keskittämisen Kokkolaan.
Kenen intressissä on vanhuspaleluiden yksityistäminen virheellisiin säästölaskelmiin perustuen ja vanhusten myynti halvalla yksityisiä laadukkaita vanhuspalveluita tuottaville yrityksille? Onko sattumaa että Soiten 220 henkilövuoden vähentäminen sattuu samaan aikaan? Onko kyseessä sama määrä Soiten vanhustyöntekijöitä, jotka hoitavat maakuntamme 157 vanhusta?
Samaan aikaan kun Soite on käynnistänyt koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut Soite päättää 22,8 miljoonan talousarvioiden (2019 ja 2020) ulkopuolisen Hypake- investointihankkeen.
Viimeisimpänä Soiten talouslukujen ristiriitaisuutta kuvaa Soiten 2019 marraskuun lisämäärärahaesitykset. Soiten viimeisimmän talousraportin mukaan on Soiten talous +1.9 miljoonaa euroa positiivinen ja kuitenkin Soiten hallitus esittää lisämäärärahaa Soiten valtuustolle 6,6 miljoonaa euroa ja ristiriitaa lisää pelkästään se, että Kokkolan kaupungin Soiten lisämäärärahaesitys on 7, 8 miljoonaa euroa. Kuntien talouden suurin menoerä on sosiaali- ja terveyspalvelukulut ja se että kunnat eivät voi itse vaikuttaa tähän kulurakenteeseen asettaa kuntapäättäjät kestämättömään tilanteeseen.
Julkisuudessa ja eri tilaisuuksissa on esille noussut huoli Soiten päätöksenteon johdonmukaisuudesta, laskelmien luotettavuudesta tai niiden puuttumisesta ja Soiten perustamisajatuksen hämärtymisestä. Vielä vuonna 2018 alussa on uutisoitu että ”Soiten ensimmäinen toimintavuosi on ratkaisevalla tavalla ollut mahdollistamassa itsenäisen Keski-Pohjanmaan maakunnan asemaa”. ( Soiten www sivut )
Sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän johtaminen, huoli henkilöstön hyvinvoinnista – ja taloudesta on aiheuttanut laajamittaista epäluottamusta Keski-Pohjanmaalla.
Perussuomalainen ratkaisu
Tähän huoleen Keski-Pohjanmaan perusuomalaiset esittävät ratkaisunaan, että kunnat ja Soite solmivat keskinäiset palveluiden järjestämissopimukset, joilla täydennetään ja täsmennetään Soiten perustamissopimusta. Järjestämissopimukset lisäisivät päätöksenteon avoimuutta ja suunnitelmallisuutta sekä toimisi päätöksenteon tukena erityisesti investointien suunnittelussa ja niiden rahoituksessa. Järjestämissopimukset toimisivat välineenä, jolla palautetaan kuntien ja Soiten välinen luottamus Soiten talouden hallintaan ja johtamiseen.
Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri ry